Hyvin meni yhteensattumista huolimatta

Referatet finns på svenska i Annonsbladet (Lokalt i Borlänge): 
https://e-tidning.lokalti.se/p/borlange/2023-05-28/a/dur-och-moll-med-finska-synskadade/2087/1010169/40319809

Borlängn näkövammaisyhdistyksen järjestämä avoimet ovet -tapahtuma lauantaina kulttuuritalo Svanenissa. Perinteen mukaan aloitettin samalla musiikilla ja lopettiin kertaamalla kappale yhteislauluna. Tällä kertaa aloitettiin Matti Itärannan harmonikkasäestyksellä ns epävirallisella ruosuväen kansallislaululla ”Satumaa”.

Tilaisuuden juontajana toimi näiden rivien kirjoittaja esitelleen samalla ohjelman suorittajat. Ohjelmasta suurin osa oli oman kotiväen tuottamaa antia. Esitelmöitsijöinä olivat näkövammaisliiton entinen pitkäaikainen puheenjohtaja Kerttu Christiansen ja vanhuksia pitkään hoitanut lääkäri Leif Stavåker.

Päivän teemana oli Viisas vanhuus ja Leif ummikkoruotsalaisena yllätti puhumalla selvää suomea todistaen samalla, että vanhempanakin voi oppia uusia asioita.

Kerttu Christiansen antoi taustaa eri silmäsairauksille kertoen samalla omasta silmäsairaudestaan, jonka seurauksena näkö oli mennyt toisesta silmästä, joka myös oli leikattu pois. Esityksen keskeinen kohta oli, ettei ihmisestä voi suoraan päätellä, ellei ole esimerkiksi erityistuntomerkkejä, kuten valkoinen keppi, onko asianomainen näkövammainen.
-- Ei missään nimessä voi ulkopuolinen sanoa ”Et sinä ole näkövammainen”, oli Kertun ydin esitelmässään. Hän myös arvosti ns tukijäsenten merkitystä. Esimerkiksi, että he auttavat näkövammaisia avustajina arkielämässä.

Viisas vanhuus

Leif Stavåker esitteli hyvin yksityiskohtaisest viisaan vanhuuden periaatteita eli mieluinen liikunta, terveellinen ruoka ja tarpeeksi unta. Leif lohdutti yleisöä kertomalla, että esimerkiksi lievä ylipaino on vain hyvää ikäihmiselle. Alipaino ei ole ollenkaan hyvää. Valitettavasti vanhuksia pitkään hoivannut esitelmöitsijä ei pystynyt vastaamaan ihan sataprosenttisesti yleisökysymykseen: ”Vanhempia ei voi valita mutta miten pääsee ikäihmisena eroon ainoista ystävistä Parkinson ja Alzheimer herroista"?

Oman väen esitys alkoi Kristine Englundin huuliharpulla esittämällä ukrainalaisella kansansävelmällä ”Hiljainen tienoo” jonka hän myös lauloi soolona.

Reipasta laulua

Sokkosten oma naislauluryhmä lauloi reippaaseen tapaansa kaksi kansanballadia Suvivalssi ja Muurari Reija-Liisa Keräsen ohjaamana. Samalla ohjaaja korjasi juontajan antamat virhetiedot ryhmän syntymästä kun väitetettiin ryhmän syntyneen pari kuukautta ennen viime itsenäisyyspäivää. Oikea tilannekuvaus oli kolme viikkoa ennen itsenäisyyspäivää, jolloin ryhmällä oli ensi-ilta onnistuneessa itsenäisyyspäivätilaisuudessa. Sittemmin ryhmä on laulanut eri tapahtumissa rakastaen erityisesti esiintymisiä vanhusten hoivakodissa.

Kaihosäveliä

Matti Itäranta taikoi hanurillaan kaihoisia yleisöön meneviä sävelmia. Ohjelman finaalinumerona oli Satumaa, jolla kopioitiin Näkövammaisliiton 30-vuotisjuhlan onnistunut resepti, samaa musiikkia aluksi ja samalla lopetetaan. Tosin 30-vuotisjuhlassa oli kappaleen nimenä Säkkijärven polkka.
Satumaassa lauletaan; "Siivetönnä en voi lentää, vanki olen  maan" mutta ruosuväki tunnnistaa itsensä mieluummin sanoin: Kieletönnä apua en pyytää voi, siksi olen vanki oman maan"! Sokkoset lähettivät kukkaisrahat ohjelman suorittajille  Radiohjälpenin tilille Ukrainan uhrien tueksi. Tosin lauluryhmä ei halunnut ottaa vastaan ruusua kun heitä oli varotettu jälleen alkaneesta koronatartunnasta. Ryhmäläiset eivät halunneet ottaa tartuntariskiä kun saaja olisi joutunut joko kättelemään, halaamaan tai pussaamaan ruusun antajaa, mikäli olisi saattanut merkitä koronaa muistolahjana onnistuneesta tilaisuudesta. Ryhmäläisiä muistetaan jollain tapaa myöhemmin, aluksi kuitenkin pelkällä kiitoksella.

Pettymys?

Kahvien jälkeen hoiteli Jouko Keränen 8000 laulua sisältävää karaokekonettaan ammattimaisesti tunnin ajan. Hänellä, niinkuin Sokkosillakin, oli kuitenkin epäonnea yleisömäärän, 40 henkilöä, suhteen kun samanaikaisesti Borlängessä järjestettiin J P karaokekisan finaali, joka yleisömäärällään kiinnosti enemmän. Jopa Sokkos-tilaisuudessa esiintynyt oli kilpailemassa mestaruuspokaalista hiljattain ajasta iäisyyteen siirtyneen muusikon muistoksi järjestetyssä karaokefinaalissa.

Järjestäjiä ilahdutti, että esimerkiksi Gävlestä oli tullut kuuntelemaan peräti 13 hengen ryhmä. Myös Västeråsista oli tulijoita. Lievää pettymistä toi kuitenkin paikallisen yhteistyökumppanin, suomenkielisen PROn, laimea kiinnostus mukanaoloon.

Teksti: OLAVI STENHOLM
Kuvat: JOUKO KERÄNEN

Monivuotinen näkövammaisliiton puheenjohtaja Kerttu
Christiansen siirtyi varapuheenjohtajaksi ja Keijo Winstén
valittiin uudeksi puheenjohtajaksi. Kuva: Raili Winstén