Näkövammaisliitto 30-vuotias:
Jatkakaa samaa rataa kohti sataa
Boråsissa juhlittiin viikonvaihteessa ihan omin voimin. Maaliskuun 13 päivänä 1993 Boråsin Fristadin kansankorkeassa perustetun Ruotsissa asuvien suomenkielisten näkövammaisten yhdistys juhli edustajakokouksen yhteydessä 30-vuotista taivaltaan. 80 henkilöä muisteli menneitä Skandic Plaza -hotellissa. kun syntymäpaikkaan ei olisi mahtunut näin paljon väkeä.
Perinteinen juhlatilaisuus täytti kaikki onnistuneen juhlan merkit eli puheita, onnitteluja. kutsuvieraita, naurua, iloa ja kunniamerkkejä sekä jäsenyhdistysten onnitteluja. Ari Haataisen hanuri soi periaatteessa koko ajan eri ohjelmanumeroiden välillä. Ari aloitti tietenkin Säkkijärven polkalla, johon hän myös lopetti virallisen ohjelmaosuuden.
Tukholman suurlähettilään sijaisena tervehdyksen tuonut Janne jokinen huomautti ruosuväen haasteista, että vähemmistön ääni saataisiin kuuluville muistuttaen samalla suomenkielisistä hoivapalveluista
Monivuotinen puheenjohtaja Kerttu Christiansen piti virallisen tervehdyspuheen todeten ruotsiosaamattomien suomalaisten näkövammaisten tarvitsevan vertaistukea hyvän elämänlaadun takeena.
Idea
Markku Luomala, Fristadin suomalaisopettajana perustamisaikaan virkaansa hoitanut kertoi perustamisideana olleen suomenkielisiä palveluja lähinnä ikäihmisille. Tätä varten saatiin valtion rahaa kaksivuotiseen projektiin, jolla saatiin suomalaiskursseja Fristadiin. Markku huomasi oppilaiden viihtyvän ja osallistujien kesken kuului ohjelmaan opiskelun lisäksi illanvietot ja muu yhdessäolo.
Ari Haatainen soitti aina musiikkiia juhlassa vaikuttaneiden toimijoiden välissä kertomalla ”tosiperäisiä” kaskuja tapahtumista ja kokemuksistaan ns suuressa maailmassa kuten myös koti-Suomesta. Ruotsin muistoja tuli hanurin näppäinten vahvistaessa sanomaa.
Ari huomautti, että tunnettu muusikko ”Johann Sebastian Bach” kääntyisi haudassaan mikäli hän kuulisi omaa musiikkiaan Arin hanurista.
Ikärikkaat
Boråsin hallintoaluekoordinaattori Jaana Isokoski kertoi yksityiskohtaisesti työstään käyttäen termiä ikärikkaat, mikä kuvasi paikkakunnan ikäihmisten tarvitsemia suomenkielisiä palveluja ja hoivatarvetta. Borås on Ruotsin 66. suomenkielinen hallintoaluekunta, jossa on 12000 suomalaistaustaista ja näistä 2000 eläkeläisiä.
Boråsin ikärikkaille on saatu suomenkielisiä palveluja kuten omaishoitaja ja hoivaosasto omaa identiteettiä vahvistamaan. Ongelmana on, etteivät kaikki osaa osaa hakeutua palveluja vaatimaan, Samoin on suomenkielisestä hoivahenkilökunnasta puutetta.
Jaana antoi myös vihjeen kuulijoille. Ennen 5 huhtikuunta 2008 Suomesta saatu eläke on verotonta.
Rahaa säästyi
Hyvin onnistunut ja nautittava oli sokean monitoimi-ihmisen ja Liittohallitukseen kuuluvan Matti Jatkolan improvisoitu haastattelu, joka kuvasi mikrohistoriaa, josta ei juhlapuheissa yleensä mainita. Haastateltavina olivat aktiivijäsenet Pirjo Surakka ja Jan-Ivar Isaksson, koordinoija Jaana Isokoski ja suurlähetystön Janne Jokinen, jotka saivat vastata miltä tuntui ensi kerran kun huomasi, että keskusteli sokean kanssa.
Matti itse oli elävä esimerkki kun hän matkusti esimerkiksi näkövammaisliiton tehtävissä Suomesssa. Hän lähti saamansa osoitteeseen ilman avustajaa ja kun tilattu taksi myöhemmin tuli paikalle niin kuljettaja haukkui avustajaa miksi hän päästi sokean miehen yksin vilkkaaseen liikenteeseen. Tilanteen tätä ennen aavistanut Matti oli todennut ”Näin säästetään Liiton varoja”ja avustaja ojensi taksikuskia toteamalla: ”Tuo sokea mies löytää osoitteen mutta sitä et sinä taida tehdä!”
Elämän muistot
Borlängen paikallisyhdistyksen Sokkosten hieman ennen 2022 itsenäisyyspäivää perustettu naislauluryhmä lauloi neljä laulua, joista Finlandia esitys toi tunnelmaa tilaisuuteen varsinkin kun Ari Haatainen säesti laulajia hiljaisesti taustalla. Ryhmän ohjaaja Reija-Liisa Keränen toimi myös esilaulajana kun laulettiin yhteislauluja illallisen lomassa.
Borlängen yhdistys muisti myös Liittoa Ukrainaa avustavan Radio-hjälpenin pikku avustuksella todeten ettei ”elämää olleet menneet tapahtumat vaan elämää ovat jääneet muistot". Sanoma kiteytyi sanoihin ”Jatkakaa samaa rataa kohti sataa!”
Eri onnittelijoidern huomionosoitukset otti vastaan Liiton vastikään edustajakokouksen valitsema uusi puheenjohtaja Keijo Winstén.
Suomenkielisellä näkövammaisliitolla oli vuoden 2022 lopussa 605 jäsentä 14 paikallisyhdistyksessä 10 läänissä. Lisäksi on yksi piiriyhdistys. Jäsenistöstä on kolmasosa miesjäseniä! Pienin osa, vajaat 10 prosenttia jäsenistä, on 65-vuotiaita tai nuorempia!
Teksti: Olavi Stenholm, Sokkoset, Borlänge
Kuvat:
Jan Fleischmann
Jouko Keränen
Olavi Stenholm
Vahdinvaihto näkövammaisliitossa 30-vuotisjuhlassa. Kerttu Christiansen luovutti nuijan Keijo Winsténille. Kuva: Raili Winstén
Jaana Isokoski (vas.): Ryhmäkuva: (vas) Jan-Isak Ivarsson, Matti Jatkola, haastattelija, Pirjo Surikka ja Janne Jokinen, suurlähetystö
Maestro Ari Haatainen ja Borlängen Sokkosten lauluryhmä, ohjaajana Reija-Liisa Keränen, toinen oik.
