Suomalaiskulttuuria parhaimmillaan! Kehumiset tulivat Borlängen ruotsalaispäättäjiltä ja superlatiivien kohde oli Borlängen Suomi-seuran 60-vuotisjuhlien onnistunut anti. 130 kuulijaa, niin jäseniä kuin asiasta kiinnostuneita, seurasi nelituntista ohjelmaa täysin siemauksin. Ohjelma oli omalla väellä tehtyä juhlapuhujaa lukuunottamatta.
Yleisö odotti juhlapuhujan visioita Keskusliiton tulevasta ohjelmasta hallintoalueilla mutta Voitto Visuria vähättelemättä borlängeläiset yllättivät kulttuuriosaamisellaan
Joutsen-kulttuuritalolle kokoontunut yleisö jääkiekosta huolimatta pääsi heti tunnelmaan kun kansanedustaja Peter Hultqvist (puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, äiti suomalainen) kiitti paikkakunnan suomalaisia tukipilarina olosta ruotsalaishyvinvointiin. Hän muistutti myös Suomen vapaudesta, joka samalla oli Ruotsin vapaus kun rautaesirippua ei tullut halkomaan Pohjanlahtea
Barbro Hietala-Nordlund muisteli kansanedustaja-aikaansa, jolloin eduskunta käsitteli vähemmistökielilakia ja suomenkielistä hallintoaluetta.
Kolmas kunnan edustaja Kenneth Persson muistutti että hänen syntymäänsä edellisenä päivänä (30.11.1952) oli perustettu Borlängen Suomi-seura
*****
Peter ounasteli että Satumaa taitaisi sopia parhaiten juhlahetkeen ja Borlängen mieslaulajat Timo Korvasen johdolla täytti heti toiveen.
Tangokuningas Risto Nevala, nykyään tosin Seinäjoella asuva mutta aikoinaan viihdetaiteilijan uransa Borlängessä aloittanut tulkitsi Satumaan ruotsiksi.
Juhlapuheen pitäjä muutti puhettaan tilanteen vaatimaksi ”kun juuri oli tullut jääkiekossa rökäletappio niin on syytä palata menneisiin kunnian päiviin”.
Voitto Visuri myönsi, että hallintoaluetyötä aloitettiin liian myöhään Hän ihmetteli myös mitä tunnin suomenkielen opetuksella saadaan aikaan peruskoulussa ja lukiossa.
Visuri etsintäkuulutti Ruotsi-Suomen yhteistä historiaa 650 vuoden ajalta kun koulun oppikirjoissa vain kerrotaan kuninkaista ja aatelisista. Kaikki kunnan toimialat ovat suomalaiskysymyksiä ja ne on otsikoitu kunnan budjettiin; sieltä ne selviää.
Pettyneenä Visuri totesi vain 40 ruotsalaiskunnan anoneen liittymistä hallintoalueeseen Lähes 250 on vielä ulkopuolella. Visuri tähdensi myös juhlivan Suomi-seuran tärkeyttä Liiton tukipilarina. Seuralla on paljon toimintaa ja yhteen hiileen puhaltaminenkin onnistuu, Visurin mukaan.
Henkilökohtaisia muistamisia seuratoiminnasta kertoivat mm Airi Hentilä, Pekka Kumpulainen ja Antti Jussila.
Airi totesi Tikkakosken lastenkodin olleen erityisesti seuran sydäntä lähellä. Presidentti Kekkosen käynti Borlängessä 1972 oli myös jäänyt Airin mieleen. Tällöin Kekkonen oli heti kysynyt vastaanottajilta ”Kai täältä saa suomalaista leipää ja viinaa ostaa”. Airi esitti myös kirjoittamansa runon Muuttolinnut (sama ruotsiksi) *****
Pekka Kumpulainen esitti räiskyvällä huumorillaan muistelmia paikkakunnan profiileista. Hänen mukaansa Domnarvetin rautatehtaalla töissä oleva riitaantui aina muutaman sekunnin kuluttua kaikkien suomalaisten kanssa. Kyseinen henkilö jopa asetti silloisen RSKL:n puheenjohtajan (ja Suomi-seuran puheenjohtajan) Leevi Luotsisen osallistumisen kyseenalaiseksi Linnan itsenäisyysjuhliin. ”Ei tommoisen miehen päälle sovi edes frakki!”
Kumpulainen muisti hyvin mös Risto Nevalan muuton Ruotsiin 60-luvulla. Veli ei ollut kotona ja Risto ajautui läheiseen autotallimuuraukseen, jolloin Ristosta tehtiin automaattisesti hanslankari
Kova oli poika laulamaan muuratessaankin tiivisti Pekka muistelunsa. Autotalli on myös vielä paikallaan totesi Risto Nevala!
Antti Jussila muisteli 50-luvun joulujuhlia, joihin Gerhard Söderbergin vaatetusliike aina antoi kaikille joululahjan – almanakan. Seuran ensimmäinen puheenjohtaja Aarno Puronranta oli liikkeen palveluksessa
Voitto Visuri jakoi myös ansioituneille seurajäsenille hopeiset ansiomerkit Timo Korvaselle ja Outi Siltalalle. Pitkään toiminut kanslisti Arvo Körkkö sai veteraanimerkin ja toimintamerkit annettiin Veikko Kyllöselle, Seija Steenille ja Arto Ahoselle
Pöytälippu annettiin pitkäaikaisesta työstä seuran hyväksi Paula Masalinille, Eino Björnille ja Voitto Läylöselle sekä Raimo Sauhkeelle (ainoa elossaoleva perustajajäsen).
Paikalla olleet entiset puheenjohtajat saivat asianmukaisen ruusun, samoin keittiöhenkilökunta.
*****
Onnittelijoina olivat mm kunnan edustajien lisäksi, Etelä-Norrlannin piirin kulttuurijaosto (Irma Larsson), ABF (Kerstin Naucler ja Leo Pastuhoff , ENP:n eläkeläiset (Juho Maunonen), Borlängen Ikinuoret (Eino Björn) ja PRO:n Antti Jussila. Onnittelijoina olivat edelleen Gävlen suomalainen kerho (Anja Repo), Avestan PRO, jota edusti Falunissa asuva Borlängen Suomi-seuran jäsen Sirpa Karlsson ja Heikki Kaskikallio. Långshyttanin Juurettomien onnittelut toi Eine Ranta, Borlängen näkövammaisten (Sokkosten) Ulla Autio ja Pentti Laukka, Smedjebackenin Sisukkaiden Esko ja Eine Riihijärvi
Postitse oli onnitteluja tullut RSKL, Grängesbergin Suomi-kerholta, Kramforsin SS, Sundsvallin, Hoforsin ja Söderhamnin suomiseuroilta
Nykytietotekniikan tervehdysonnittelut tulivat Facebookissa Sandvikenin Vanamoilta.
Tilaisuuden juontajana toimi Aarne Mäkiselkä huumoripitoisella esiintymisellään. Aku oli päivittänyt tietonsa jääkiekkoaiheisiksi Facebookissa kirjoittamalla mm
”Ruotsalainen on sellainen, että se voittaa kaikki pelit ja kilpailut etukäteen.... Kun ei pärjätä niin haukutaan kaikki tekijät tai sitten ei kukaan puhu mitään moneen viikkoon mistään urheilusta.... Kunhan nyt ei Suomessa moiseen sorruttaisi ”
Runonlausunta (Airi Hentilä, runokettu Arto Ahonen ja Airi Tägstström, musiikkiesitykset (Borlängen Elvis Henrik Korvanen, Börje Neva-Juoni ja Henry Westerholm sekä Börjen tyttären Marlen Björk-Nevajuonen jodlaus ja hanurin erinomainen käsittely,Risto Nevalan mahtava Kaunis kotimaani sekä mieskuoron Satumaan lisäksi Oon kotona taas. Karjalan Katjuusa soivat pitkään tilaisuuden antina onnistuneiden synttärien päätöksenä.
*****
Ei ainoastaan näiden rivien kirjoittaja unelmoi mikä mahtava yhteisesitys saataisiin aikaan kun mieslaulajat esiintyisivät Sandvikenin suurkuoron kanssa. Käsittääkseni Sandvikenissa pidetään ideaa toteutumiskelpoisena. Kokeilla voisi jo vaikka Vanamojen syysjuhlissa, jolloin aikaisemmat hyvät Meeri Ojaniemen aikaiset vierailuperinteet saisivat uutta eloa ja uskoa suomalaistyöhön. Idealle on myös helppo saada rahoitus Etelä-Norrlannin piirin jatkuvasti paisuvasta rahakirstusta?
Allekirjoittanut yllättyi siitä ystävällisesta vastaanotosta mitä tervetulijaiskättely juhlaan seuran johdon taholta vaikutti oikeaan tunnelmaan pääsyyn. Borlängen Suomi-seuran johtokunnan on syytä nauttia menestyksestä vaikkapa uudelleen voileipakakun kanssa ja miettiä eikö seuran kulttuurivoimavaroista voisi vähän tiedottaa muillekin, jotta saataisiin suomiseuratyölle niin hedelmällistä yhteistyötä muiden suomiseurojen kanssa kysymättä kuuluuko Keskusliittoon vai ei. Avoimen tiedotuksen avulla jää sulaisi hetkessä koska mahdollinen loukkaavaksi koettu kritiikki johtuu yksinkertaisesti tiedotuksen puutteesta.
Ei lainkaan huonoa idea jos Borlängen SS kertoisi vähän maailmalle, että osataan sitä meilläkin
Mielipiteisiini yhtyy lähes kaikki juhlissa mukana olleet.
Onneksi olkoon johtokuntalaiset ketään nimeämättä, ketään unohtamatta. Tämän hetkisen tilanteen perusteella on suunnitelmissa myös viettää 70-vuotisjuhlia kymmenen vuoden kuluttua!
OLAVI STENHOLM
PS Jodlaus: laulumuoto, jossa lauletaan pitkällä henkäisyllä, vaihdellen nopeasti ja jatkuvasti äänenkorkeutta rintaäänistä kurkkuääniin. Ääni muodostuu korkea-matala-korkea-matala -vaihtelusta
PS 2 Samana päivänä juhli myös Södertäljen Finlandia-seura 60-vuotista taivaltaan. Juhlapuheen piti Juhani Böök. Ohjelma. Seuran oma radio lähettää 26.5 todenäköisesti otteita juhlasta Markin Suomi-seura on myös 60-vuotias *****
Borlängen Suomi-seura 60 vuotta
Kulturhuset Svanen 19.5.2012 kl 16.00
Tanssit klo 21-01, Pekka ja Pentti, solisti Risto Nevala
Ohjelma
Tervetuloa/Välkomsthälsning, Pj/Ordf Paula Masalin
Kommunens hälsning
Peter Hultqvist, ordf i riksdagens försvarsutskott
Kuorolaulu: Mieslaulajat, joht. Timo Korvanen
Satumaa
Sininen ja valkoinen, solisti Risto Nevala
Juhlapuhe/Jubileumstal, Voitto Visuri RSKL, ordf i Riksförbundet
Kronikka: Airi Hentilä
Runo: Muuttolinnut
Yksinlaulua/Solosång: Henrik Korvanen
Flickan och kråkan
(Eppu Normaali) Tahroja paperilla
Yksinlaulua, hanurin soittoa: Marlen Björk
Nevajuoni
Joddlaus/joddling
Minka
Runonlausuntaa/Dikt, Arto Ahonen
(Viljo Kojo) Muistoja menneiltä ajoilta (1920)
Yksinlaulua, muisteloita/Solosång med privata
minnen, Risto Nevala
Kaunis kotimaani/Ack Värmeland du sköna
Muistoja menneiltä
Pekka Kumpulainen
Antti Jussila
RSKL ansiomerkit,
Voitto Visuri
Timo Korvanen, Outi Siltala, Arvo Körkkö, Veikko Kyllönen
Seuran viirit: Paula Masalin, Eino Björn, Voitto Läylönen, Arto Ahonen, Seija
Sten, Raimo Sauhke
Ruusut entisille puheenjohtajajille
_______________________
Voileipäkakkukahvit
_______________________
Hanurinsoittoa/Dragspel: Börje Neva-Juoni,
Henry Westerholm
Mantsurian kukkulat
Runo/Dikt, Airi Tägström
Kalevala, 2. Sången
(Lauri Pohjanpää) Kiurun tupa
Laulu/Solosång, Henrik Korvanen
Vanha holvikirkko/Mälarökyrkan
Pikkuveli
Kronikka/(Krönika, Pekka Kumpulainen
Laulu/Sång Risto Nevala
Käyn tietäin laulaen
Vapaa sana/Ordet är fritt
Pekka Kumpulainen
Antti Jussila
Airi Hentilä
Mieslaulajat, joht Timo Korvanen
Oon kotona taas
Karjalan Katjuusa
Jenkkasikermä
Onnittelut
Borlänge kommun:
Barbro Hietala-Nordlund, fd riksdagsman
Kenneth Persson, kommunalråd
ENP, kulttuurijaosto, Irma Larsson
ABF, Borlänge (Kerstin Naucler, Leo Pastuhof)
ENP eläkeläiset Eino Björn
Suomi-seuran ikinuoret, Eino Björn
Borlängen suomenkielinen PRO ,Antti Jussila
Gävlen suomalainen kerho, Anja Rapo
Avestan suomenkielinen PRO, Sirpa
Karlsson, Heikki Kaskikallio
Långshyttanin juurettomat Eine Ranta
Borlängen näkövammaiset (Sokkoset) Ulla Autio, Pentti Laukka
Smedjebackenin Sisukkaat Eine ja Esko Riihijärvi
Juontaja/Konferencier: Aarne Aku Mäkiselkä
Yleisöä: 130
________________________________________
Las Palmasin tietoisku
(Teksti on lainattu suomikerhon jäsenlehdestä Canterasin kaikuja 2/2012)
Vuosittain käy suuri määrä eläkeläisiä
nauttimassa lyhyemmän tai pidemmän ajanjakson
Kanariansaarten ilmastosta ja lämmöstä. Osalla näistä
lomalaisista on jo vakituinen asunto ja asiallinen vuokranantaja,
joten tämän esityksen loppuosa ei koske heitä!
Sitten itse varsinaiseen asiaan:
Kun kielitaidoton ja ikääntynyt eläkeläispariskunta rantautuu
saarelle, niin he tarvitsevat asunnon.
Apuun tulee tässä vaiheessa alan toimistot, joita löytyy muutamia.
Tässä vaiheessa kannattaa panna jäitä hattuun ja
vuokrata huone jostain pienemmästä apartamentoksesta
pariksi päiväksi.
Hyvin nukutun yön jälkeen on tullut intoa ja kuntoa lähteä
etsimään asuntoa. Tietoa sopivista kohteista löytyy Suomi-
Kerhon ilmoitustaululta ja tämän lehden ilmoitussivuilta.
Suomi on edelleen korkean elintason maa, joten kun lähdette
katsomaan tarjolla olevia asuntoja, on syytä etukäteen
selvittää itselleen mitä haluaa.
Huoneistojen laatu, varustetaso ja sijainti vaikuttavat vuokraan.
Pitkäaikaiset vuokralaiset tarvitsevat kaikki kodin.
Kotiin taas kuuluvat kaikki pientarvikkeet, liinavaatteet,
pesukone, kahvinkeitin, mikro, televisio, keittolevyt uuneineen
jne. Tämän jälkeen on syytä todeta huoneiston asuinkelpoisuus:
onko lämminvesi kunnossa, toimiiko tuuletus,
vuotaako vessa, ovatko hanat kunnossa ja toimivatko valaisimet?
Homeen tarkin mittari on nenä. Homeisiakin
luukkuja ikävä kyllä löytyy.
*****
Kun kaikki edellä todetut asiat ovat kunnossa, lienee syytä
tehdä vuokrasopimus. Ilokseni voin todeta, että ainakin yksi
toimisto on suostunut tekemään sellaisen kahdella kielellä!
Siinä todetaan paljolti yleiset asiat, mutta on syytä erityisesti
todeta se, kuuluuko sähkö ja vesi vuokrahintaan.
Tällä toimenpiteellä koetetaan eliminoida isäntien ”iltalypsy”,
koska jos takuuvuokraa on sisällä, niin rakkaus euroon on
niin voimakas, ettei siitä hevin luovuta. Mikäli kaikki tuntuu
olevan kunnossa, eikä korjauksia tarvitse tehdä, niin me
vuokralaiset teemme oman osuutemme ja maksamme
euroilla sovitun vuokran.
Korostan erityisesti vielä sitä, että elämme mañana-maassa,
missä kiire on tuntematon käsite.
Toisin sanoen: ei euroja ennen kuin kaikki on kunnossa!
Mitä sitten tulee välittäjien vastuuseen, niin se ei suinkaan
lopu siihen, kun he kuittaavat välityspalkkion. Heidän tulee
toimia edelleen linkkinä kahden osapuolen välillä ja tarkistaa
etukäteen tarjolla olevien huoneistojen kunto sekä opastaa
koneiden käytössä ja pitää huolta muutenkin asiakkaiden
hyvinvoinnista. Tosin he ovat puun ja kuoren välissä, mutta
kaikkien täytyy mukautua uuteen käytäntöön, että vuokralaisilla
on omat oikeutensa
Viktor Jenu
*****
Vastaava toimittaja: Hillevi Oksa Toimitussihteeri: Kerttu Pajulahti
Suomi-Kerho puolestaan on Gran Canarialla Las Palmasissa toimiva poliittisesti sitoutumaton, kulttuuriyhdistys saarella asuville suomalaisille sekä niille espanjalaisille, joilla on läheisiä suhteita Suomeen tai suomalaisiin.
Se toimii: - kerhon jäsenten yhdistävänä siteenä - suomalaisten ja espanjalaisten molemminpuolisen tuntemuksen ja ystävyyden lujittamiseksi - Suomen ja Espanjan välisen matkailun edistämiseksi järjestämällä mm. - kulttuuri- ja virkistystilaisuuksia - retkiä saaren eri osiin ja muualle Espanjaan - matkoja matkatoimistojen kautta - kielikursseja ja - luento- ja esitelmätilaisuuksia sekä muita luvallisia harraste- ja ajanvietetilaisuuksia.
Kerhon osoite on C/ Portugal 13 35010 Las Palmas de G.C. puh. (+34) 928 276 079 fax (+34) 928 224 558 sähköposti: [email protected] kotisivu: www.suomikerho.net
Borlängeläisittäin katsottuna on Las Palmasin suomikerho ystäväseura. Borlängen ensimmäinen puheenjohtaja Aarno Puronranta asuu Las Palmasissa ja luvannut tarjota kaikille kylään tuleville borlängeläisille paukut seuran baarissa. Aarno on myös lupautunut oppaaksi saareen tutustumisessa Aarnon nuoruudenkuva näkyy BSS:n kotisivulla olevassa perustajajäsen kuvassa http://hem.passagen.se/olavis/perustajajasenet.jpg Aarno eturivissä oikealla seuran asiakirjoja täynnä oleva salkku kädessään
